Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen toimintakertomus vuodelta 2017 on julkaistu verkkoversiona Issuu-palvelussa. Ladattava PDF julkaistaan toukokuussa yhdistyksen kevätkokouksen yhteydessä.

Maakuntavaalit on määrä pitää lokakuussa 2018. Tulevat maakuntavaalit ovat erityisen tärkeät myös kansalaisjärjestöjen kannalta. Vaaleissa valittavat maakuntavaltuutetut päättävät muun muassa maakunnan taloudesta ja toiminnasta. KYT on laatinut omat maakuntavaaliteesinsä, joiden keskiössä ovat 1) aktiivisen kansalaisjärjestötoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen 2) osallisuuden merkitys kaikkien mukana pitämiseksi 3) hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja 4) monipuoliset, toimivat palvelut.

Teesejä saa vapaasti hyödyntää kunkin järjestön ja yhdistyksen omien teesien rinnalla tai ne voi ottaa käyttöön sellaisenaan, ellei omia teesejä ole.  

Teeseistä on laadittu myös tiivis esite, jonka voi vapaasti tulostaa omaan käyttöön. Teesit kokonaisuudessaan sekä tiivistelmä löytyvät myös Yhdistystorilla   

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n maakuntavaaliteesit

Aktiivinen kansalaisjärjestötoiminta on maakunnan sydän

Maakuntia, kuntia ja järjestöjä yhdistää yhteinen tavoite, ihmisten hyvinvointi. Järjestön tai yhdistyksen koosta, toimialasta tai roolista riippumatta sen merkitys meille kaikille on ensiarvoisen tärkeä. 

Järjestöt edistävät hyvinvointia, terveyttä ja elinvoimaa. Ne luovat myönteistä kuntakuvaa ja vahvistavat yhteisöllisyyttä ja paikallisidentiteettiä sekä tarjoavat kuntalaisille osallistumisen ja yhdessä tekemisen paikkoja sekä porukkaan kuulumisen kokemuksia. Tätä kautta järjestötyö ennaltaehkäisee korjaavien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeiden muodostumista.

Suurin osa maakunnan 5300 järjestöstä tarjoaa erilaista vapaa-aikaan, kulttuuriin ja liikuntaan sekä sosiaali- ja terveysalaan liittyvää toimintaa.

Toimenpiteet

  • Maakunta tunnistaa järjestöt osallisuuden ja vaikuttamistoiminnan mahdollistajina, hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä sekä palveluiden tuottajina ja kehittäjinä.
  • Maakuntastrategiassa ja järjestöstrategiassa määritellään maakunnan tuki järjestöjen toimintaan.
  • Keski-Suomen järjestöareena toimii maakunnan tunnustamana kansalaisjärjestöjen yhteen kokoajana.
  • Järjestöareenan vuoropuhelukumppaniksi nimetään maakunnasta järjestöyhdyshenkilö.

Tukemalla osallisuutta pidetään kaikki mukana 

Osallisuus tarkoittaa mm. sitä, että ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Osallisuuden kokemus vaikuttaa siihen, millaisen osan toimintakyvystään ihminen pystyy ottamaan käyttöönsä sekä siihen, millaiseksi hän kokee hyvinvointinsa ja terveydentilansa sekä omat vaikuttamismahdollisuutensa.

Maakuntien ja kuntien on ensiarvoisen tärkeää luoda sellaiset vaikuttamisen kanavat ja osallisuuden rakenteet, joilla varmistetaan kaikkien äänen kuuluminen omaa elämää ja lähiyhteisöä koskevissa asioissa sekä poliittisessa päätöksenteossa.

Toimenpiteet

  • Maakuntaan määritellään asukkaiden esteettömät osallistumis- ja vaikuttamiskanavat.
  • Osallistumismuodoista laaditaan osallisuussuunnitelma hyödyntäen kansalaisjärjestöjen osaamista. Suunnitelman kaikissa vaiheissa pidetään erityisen hyvää huolta siitä, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ja osattomiksi itsensä kokevien ääni kuuluu.
  • Maakunta mahdollistaa asukkaiden tiedonsaannin ja osallistumisen mm. hyödyntämällä asukkaita palveluidensa kehittämisessä.

Hyvinvointi on maakunnan, kuntien ja järjestöjen yhteinen tehtävä

Valtaosa Keski-Suomen asukkaista voi hyvin. Terveydessä ja hyvinvoinnissa on kuitenkin suuria eroja maakunnan eri alueiden välillä.

Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yksi maakunnan olennaisimmista tehtävistä, ja se kannattaa määritellä maakuntastrategian painopisteeksi.

Toimenpiteet

  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kirjataan maakunnan strategiseksi painopisteeksi.
  • Maakunnassa sitoudutaan sosiaalisten ongelmien riskitekijöiden vähentämiseen sekä osallisuuden edistämiseen ja väestöryhmien eriarvoisuuden kaventamiseen.
  • Maakuntaan sekä kaikkiin kuntiin nimetään hyte-koordinaattori, joka ohjaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä strategisena kokonaisuutena. Koordinaattori toimii myös yhteyshenkilönä maakunnan kansalaisjärjestöille
  • Maakunnan hyte-rahat käytetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Monipuoliset, toimivat palvelut takaavat ihmisten hyvinvoinnin

Maakunnilla on vastuu uudistaa palvelut asiakaslähtöisiksi ja hoitoketjut toimiviksi sekä panostaa ennaltaehkäiseviin palveluihin. Monipuolinen palveluntuottajaverkko vastaa parhaiten ihmisten tarpeisiin ja pitää koko maakunnan elinvoimaisena.

Järjestöillä on merkittävä rooli palvelujen tuottajana sekä uusien palvelumuotojen kehittäjänä. Monen järjestön ainutlaatuisuus muodostuu palvelutuotannon, vapaaehtoistoiminnan, vertaisuuden, kokemusasiantuntijuuden ja järjestölähtöisen auttamistyön yhdistelmästä. Tätä asiantuntijuutta ei voi siirtää eikä ostaa. 

On ensiarvoisen tärkeää turvata kaikkien ihmisten oikea-aikainen, vaivaton pääsy tarvittavan avun ja tuen piiriin. Erityisen tärkeää on huolehtia useita yhteensovitettavia palveluita tarvitsevista ihmisistä sekä palveluiden integraatiosta.

Toimenpiteet

  • Maakunnassa luodaan puitteet verkostomaiseen palvelutuotantoon
  • Maakunnassa panostetaan ennaltaehkäisyyn ja oikea-aikaisiin palveluihin
  • Järjestöt otetaan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen 
  • Sote-keskukset velvoitetaan tekemään yhteistyötä järjestöjen kanssa
  • Ehjät palvelukokonaisuudet turvataan riittävällä integraatiolla
  • Maakunta tekee järjestöjen kanssa sopimuksen palveluohjauksesta ja työnjaosta siinä. Järjestöjen tekemälle palveluohjaukselle tarjotaan tehtäviä vastaavat resurssit

Teesien tiivistelmä (PDF)

Rekisteriseloste: Tapahtumat, kokoukset ja koulutukset

8.6.2018: rekisteriseloste-tapahtumat-v7.pdf

23.5.2018: rekisteriseloste-tapahtumat-v6.pdf

26.2.2018: rekisteriseloste-tapahtumat-v5.pdf

23.1.2018: rekisteriseloste-tapahtumat-v4.pdf

12.1.2018: rekisteriseloste-tapahtumat-v3.pdf

10.1.2018: rekisteriseloste-tapahtumat-v2.pdf

9.1.2018: rekisteriseloste-tapahtumat-v1.pdf

 

Rekisteriseloste: Arpajaiset ja kilpailut

23.1.2018: rekisteriseloste-arpajaiset-kilpailut-v2.pdf

16.1.2018: rekisteriseloste-arpajaiset-kilpailut-v1.pdf

 

Rekisteriseloste: Tilanvarausjärjestelmä

rekisteriseloste-tilanvarausjarjestelma-v1.pdf

 

Rekisteriseloste: Yhdistystori

https://www.yhdistystori.fi/tietoa-palvelusta/rekisteriseloste/

 

Rekisteriseloste: Yhdessä Enemmän -hanke - Kielikaveritoiminta

http://kyt.fi/images/Tietosuojaseloste_yhdess%C3%A4enemm%C3%A4n.pdf

 

Rekisteriseloste: Vapaaehtoiseksi -messut

https://www.matara.fi/tiedostot/category/5-rekisteriselosteet

 

Rekisteriseloste: Koutsaamo / Uraverkosto

http://www.uraverkosto.fi/images/selosteet/Rekisteriseloste_Uraverkosto.pdf

http://www.uraverkosto.fi/images/selosteet/Tietosuojaseloste_Uraverkosto.pdf

 

Rekisteriseloste: Järjestöpalvelut - Asiakasrekisteri

Rekisteriseloste-jarjestopalv-asrek.pdf

 

Rekisteriseloste - IT-laitteiden muodostamat rekisterit

11.3.2018: IT-laitteisto-v1

 

Rekisteriseloste: IT-palvelut ja tietosuoja-astia - Asiakasrekisterit

24.5.2018:Rekisteriseloste-IT-Tietosuoja-asiakkuudet-v2.pdf 

7.4.2018:Rekisteriseloste-IT-Tietosuoja-asiakkuudet-v1.pdf 

 

Rekisteriseloste: Asiakasrekisteri - Alivuokralaiset

15.5.2018:rekisteriseloste-asiakasrekisteri-alivuokralaiset_v1.pdf 

 

Rekisteriseloste: Kansalaistoiminnankeskus Matara

17.5.2018:Matara_rekisteri_v1.pdf 

Sepänkeskus seisoo edelleen Kyllikinkadulla samalla vanhalla paikallaan, antaen yhdistystoimijoille ja järjestöille kokous- ja harrastetiloja käyttöön edullisesti. Kävijät ovat saattaneet havaita kuitenkin pientä kuhinaa perus arjen seassa, sillä Sepänkeskuksen tilojen ja rakennuksen kehittämisen parissa on aloitettu touhuamaan jo viime vuoden loppupuolella. Vuodenvaihteessa talon käyttäjiä lähestyttiin pienellä kyselyllä, kun tehtiin esiselvitystä Sepänkeskuksen tilojen toimivuudesta.

Kehitysideoiden keräämistä on nyt jatkettu entistä konkreettisemmin kysellen talon toimivuuteen liittyviä seikkoja yhdistysten ja niiden toimijoiden näkökulmista. Suunnittelun ja osallistamisen tukena KYT:ssä toimii Vappuun saakka Yhteisöohjaaja Pilvi Tyrväinen.

Mitä tämä kehittäminen ja mahdolliset muutokset tarkoittavat talon tulevaisuuden kannalta? Puretaanko koko rakennus, rakennetaanko sen tilalle jotain uutta vai tuleeko taloon suurempi remontti? Tällä hetkellä talon kuntoa kartoitellaan kaupungin toimesta ja suunnitelmia tehdään kohti uutta modernia kulttuurikeskusta, tuli se sitten toteen uuden keskuksen rakentamisen tai remontin kautta. Ajatuksissa olisi kokonainen kulttuurikortteli yhteisöllisine asuntoineen ja avoimine kohtaamispaikkoineen. Kaiken perustana ja tärkeimpänä faktana on se, että järjestöt ja kansalaiset tarvitsevat tiloja toiminnalleen!

Muutosprosessi kestää vielä ainakin pari vuotta. Sepänkeskus saa seisoa paikallaan vanhaan tuttuun tapaansa siihen asti, kunnes päätökset väräyttävät viisarinsa suuntaan tai toiseen. Kevät on raikasta uudistumisen aikaa, joten olkoon nyt hetki rikkaiden ideoiden ja ajatusten kehittelyn! Jos tulevaisuuden ideointi kiinnostaa, niin ota yhteyttä ennen Vappua: Pilvi Tyrväinen, , 050 4499627.

Sosiaali- ja terveysministeriö  on pyytänyt lausuntoja asiakkaan valinnanvapautta koskevaan lakiesitykseen ajalla 3.11.-15.12.2017. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:ssä näemme lausuntokierroksen merkittävänä paikkana vaikuttaa yhteen maakunta- ja soteuudistuksen - ja ennen kaikkea  ihmisten arjen - näkökulmasta keskeisistä laeista.

Olemme jättäneet lakiluonnoksesta oman lausuntomme, jonka yleisessä osiossa tiivistetysti totesimme seuraavaa:

”Tuleva toimintaympäristön muutos koskettanee erityisen paljon mm sosiaali- ja terveysjärjestöjä, joita on Suomessa noin 10 000 ja Keski-Suomen maakunnassa noin 450. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntien tehtävänä vaikuttaa myös muiden kuin sosiaali- ja terveysjärjestöjen asemaan ja toimintaedellytyksiin.

Järjestöjen toiminnassa ainutlaatuista ja arvokasta on toiminnan kehittäminen yhdessä palvelunkäyttäjien kanssa. Uusia palveluinnovaatioita ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavia palveluita syntyy parhaimmillaan silloin, kun palveluiden käyttäjät, kokemusasiantuntijat ja vapaaehtoiset käyvät vuoropuhelua palveluita tuottavien ammattilaisten kanssa.

Järjestöjen mahdollisuudet sote-keskusten perustamiseen ovat heikot. Epäselvää on mm. se, miten pienet toimijat pääsevät tuottamaan alihankintana ostettavia palveluita. Myös jatkossa olisikin tärkeää turvata pitkäjänteinen, suunnitelmallinen yhteistyö ja yhteistyösuhteet eri toimijoiden kesken eri puolilla maata.

Palveluntuotannon lisäksi järjestöjen merkitys erityisesti ennaltaehkäisevässä työssä on tärkeä. Tulevissa rakenteissa tulee turvata vapaaehtoisvoimin toimivien järjestöjen asema sekä varmistaa lainsäädännöllä, että asiakkaita ohjataan sekä liikelaitoksesta että sote-keskuksista myös järjestöjen erilaisen vertaistuen ja vapaaehtoistyön äärelle.

Kunnat ovat perinteisesti tukeneet järjestöjen toimintaa myöntämällä avustuksia ja tarjoamalla tiloja kansalaistoiminnan käyttöön. Jatkossa tämä tehtävä jaetaan kuntien ja maakuntien kesken. Epäselvää kuitenkin on, kumman rooliin kansalaisjärjestötoiminnan resurssoimisesta huolehtiminen erityisesti kuuluu.”

Koko Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n lausunto on luettavissa täällä: https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveySummary.aspx?SDID=Fin1396455&RID=00000000-0000-0000-0000-000000000000&ResponseID=9aff6090-bd54-4b99-bed2-9f7bd831561e&IsBasic=True&FWE=True