”Viisas maakunta rakentaa järjestöverkostoja… Tavoitteenamme on luoda Keski-Suomesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallimaakunta yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa.”, linjaavat yhdestä suusta Keski-Suomen liiton maakuntajohtaja Tapani Mattila ja Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hankkeemme Anne Astikainen uunituoreessa oppaassa. Tänään 12.9.2018 Kuntamarkkinoilla julkaistu Järjestöt maakunnan kumppaneina -opas tarjoaa monipuolisen kattauksen malleja maakunnan ja kansalaistoiminnan välisen kumppanuuden rakentamiseksi ja vahvistamiseksi.

Valmisteilla oleva maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus koskettaa koko kansalaisyhteiskuntaa. Ajankohtaisessa ja käytännönläheisessä oppaassa esitellään, miten kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuus ja järjestöjen osallistumismahdollisuudet turvataan jatkossa ja millaisia työkaluja kumppanuuden rakentamiseen on olemassa. Oppaaseen on koottu yhteistyön hyviä käytänteitä ja esimerkkejä eri puolilta Suomea.

Oppaan yhtenä kokoajatahona on Valtioneuvoston alainen Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE, jossa myös KYT ry:n puheenjohtaja Sakari Möttönen on varajäsenenä kaudella 2017-2021.

KYT toimitti 1.8.2018 lausunnon Sosiaali- ja terveysministeriölle vastauksena hallituksen esityksiin aktiivimallin kehittämiseksi.

  1. Työllistymistä tukevaa toimintaa harjoittavat järjestöt ja säätiöt tulee hyväksyä mukaan aktiivimallin mukaisiksi järjestäjiksi.
  2. Työllisyyspoliittisten hankkeiden järjestämä toiminta tulee ohjeistaa aktiivimalliin soveltuvaksi mahdollisimman pian. 
  3. Käsitystä siitä, mitkä asiat parantavat ihmisen työllistymismahdollisuuksia, tulee laventaa koskemaan mm. työkyvyn tutkimuksia ja arviointia. 
  4. Aktiivimalli 1 ja ”Aktiivimalli 2.” eivät saa tuoda ristiriitaisia velvoitteita asiakkaille. 
  5. Muutoksista on tiedotettava selkokielisesti ja toimeenpanoon on resurssoitava riittävästi.
  6. Heinäkuu ei ole relevantti ajankohta lausuntopyynnölle.

KYT:n lausunto kokonaisuudessaan tästä..

Maakuntavaalit on määrä pitää lokakuussa 2018. Tulevat maakuntavaalit ovat erityisen tärkeät myös kansalaisjärjestöjen kannalta. Vaaleissa valittavat maakuntavaltuutetut päättävät muun muassa maakunnan taloudesta ja toiminnasta. KYT on laatinut omat maakuntavaaliteesinsä, joiden keskiössä ovat 1) aktiivisen kansalaisjärjestötoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen 2) osallisuuden merkitys kaikkien mukana pitämiseksi 3) hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja 4) monipuoliset, toimivat palvelut.

Teesejä saa vapaasti hyödyntää kunkin järjestön ja yhdistyksen omien teesien rinnalla tai ne voi ottaa käyttöön sellaisenaan, ellei omia teesejä ole.  

Teeseistä on laadittu myös tiivis esite, jonka voi vapaasti tulostaa omaan käyttöön. Teesit kokonaisuudessaan sekä tiivistelmä löytyvät myös Yhdistystorilla   

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n maakuntavaaliteesit

Aktiivinen kansalaisjärjestötoiminta on maakunnan sydän

Maakuntia, kuntia ja järjestöjä yhdistää yhteinen tavoite, ihmisten hyvinvointi. Järjestön tai yhdistyksen koosta, toimialasta tai roolista riippumatta sen merkitys meille kaikille on ensiarvoisen tärkeä. 

Järjestöt edistävät hyvinvointia, terveyttä ja elinvoimaa. Ne luovat myönteistä kuntakuvaa ja vahvistavat yhteisöllisyyttä ja paikallisidentiteettiä sekä tarjoavat kuntalaisille osallistumisen ja yhdessä tekemisen paikkoja sekä porukkaan kuulumisen kokemuksia. Tätä kautta järjestötyö ennaltaehkäisee korjaavien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeiden muodostumista.

Suurin osa maakunnan 5300 järjestöstä tarjoaa erilaista vapaa-aikaan, kulttuuriin ja liikuntaan sekä sosiaali- ja terveysalaan liittyvää toimintaa.

Toimenpiteet

  • Maakunta tunnistaa järjestöt osallisuuden ja vaikuttamistoiminnan mahdollistajina, hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä sekä palveluiden tuottajina ja kehittäjinä.
  • Maakuntastrategiassa ja järjestöstrategiassa määritellään maakunnan tuki järjestöjen toimintaan.
  • Keski-Suomen järjestöareena toimii maakunnan tunnustamana kansalaisjärjestöjen yhteen kokoajana.
  • Järjestöareenan vuoropuhelukumppaniksi nimetään maakunnasta järjestöyhdyshenkilö.

Tukemalla osallisuutta pidetään kaikki mukana 

Osallisuus tarkoittaa mm. sitä, että ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Osallisuuden kokemus vaikuttaa siihen, millaisen osan toimintakyvystään ihminen pystyy ottamaan käyttöönsä sekä siihen, millaiseksi hän kokee hyvinvointinsa ja terveydentilansa sekä omat vaikuttamismahdollisuutensa.

Maakuntien ja kuntien on ensiarvoisen tärkeää luoda sellaiset vaikuttamisen kanavat ja osallisuuden rakenteet, joilla varmistetaan kaikkien äänen kuuluminen omaa elämää ja lähiyhteisöä koskevissa asioissa sekä poliittisessa päätöksenteossa.

Toimenpiteet

  • Maakuntaan määritellään asukkaiden esteettömät osallistumis- ja vaikuttamiskanavat.
  • Osallistumismuodoista laaditaan osallisuussuunnitelma hyödyntäen kansalaisjärjestöjen osaamista. Suunnitelman kaikissa vaiheissa pidetään erityisen hyvää huolta siitä, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ja osattomiksi itsensä kokevien ääni kuuluu.
  • Maakunta mahdollistaa asukkaiden tiedonsaannin ja osallistumisen mm. hyödyntämällä asukkaita palveluidensa kehittämisessä.

Hyvinvointi on maakunnan, kuntien ja järjestöjen yhteinen tehtävä

Valtaosa Keski-Suomen asukkaista voi hyvin. Terveydessä ja hyvinvoinnissa on kuitenkin suuria eroja maakunnan eri alueiden välillä.

Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yksi maakunnan olennaisimmista tehtävistä, ja se kannattaa määritellä maakuntastrategian painopisteeksi.

Toimenpiteet

  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kirjataan maakunnan strategiseksi painopisteeksi.
  • Maakunnassa sitoudutaan sosiaalisten ongelmien riskitekijöiden vähentämiseen sekä osallisuuden edistämiseen ja väestöryhmien eriarvoisuuden kaventamiseen.
  • Maakuntaan sekä kaikkiin kuntiin nimetään hyte-koordinaattori, joka ohjaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä strategisena kokonaisuutena. Koordinaattori toimii myös yhteyshenkilönä maakunnan kansalaisjärjestöille
  • Maakunnan hyte-rahat käytetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Monipuoliset, toimivat palvelut takaavat ihmisten hyvinvoinnin

Maakunnilla on vastuu uudistaa palvelut asiakaslähtöisiksi ja hoitoketjut toimiviksi sekä panostaa ennaltaehkäiseviin palveluihin. Monipuolinen palveluntuottajaverkko vastaa parhaiten ihmisten tarpeisiin ja pitää koko maakunnan elinvoimaisena.

Järjestöillä on merkittävä rooli palvelujen tuottajana sekä uusien palvelumuotojen kehittäjänä. Monen järjestön ainutlaatuisuus muodostuu palvelutuotannon, vapaaehtoistoiminnan, vertaisuuden, kokemusasiantuntijuuden ja järjestölähtöisen auttamistyön yhdistelmästä. Tätä asiantuntijuutta ei voi siirtää eikä ostaa. 

On ensiarvoisen tärkeää turvata kaikkien ihmisten oikea-aikainen, vaivaton pääsy tarvittavan avun ja tuen piiriin. Erityisen tärkeää on huolehtia useita yhteensovitettavia palveluita tarvitsevista ihmisistä sekä palveluiden integraatiosta.

Toimenpiteet

  • Maakunnassa luodaan puitteet verkostomaiseen palvelutuotantoon
  • Maakunnassa panostetaan ennaltaehkäisyyn ja oikea-aikaisiin palveluihin
  • Järjestöt otetaan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen 
  • Sote-keskukset velvoitetaan tekemään yhteistyötä järjestöjen kanssa
  • Ehjät palvelukokonaisuudet turvataan riittävällä integraatiolla
  • Maakunta tekee järjestöjen kanssa sopimuksen palveluohjauksesta ja työnjaosta siinä. Järjestöjen tekemälle palveluohjaukselle tarjotaan tehtäviä vastaavat resurssit

Teesien tiivistelmä (PDF)

 
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen toimintakertomus vuodelta 2017 on julkaistu verkkoversiona Issuu-palvelussa. Ladattava PDF julkaistaan toukokuussa yhdistyksen kevätkokouksen yhteydessä.

Sepänkeskus seisoo edelleen Kyllikinkadulla samalla vanhalla paikallaan, antaen yhdistystoimijoille ja järjestöille kokous- ja harrastetiloja käyttöön edullisesti. Kävijät ovat saattaneet havaita kuitenkin pientä kuhinaa perus arjen seassa, sillä Sepänkeskuksen tilojen ja rakennuksen kehittämisen parissa on aloitettu touhuamaan jo viime vuoden loppupuolella. Vuodenvaihteessa talon käyttäjiä lähestyttiin pienellä kyselyllä, kun tehtiin esiselvitystä Sepänkeskuksen tilojen toimivuudesta.

Kehitysideoiden keräämistä on nyt jatkettu entistä konkreettisemmin kysellen talon toimivuuteen liittyviä seikkoja yhdistysten ja niiden toimijoiden näkökulmista. Suunnittelun ja osallistamisen tukena KYT:ssä toimii Vappuun saakka Yhteisöohjaaja Pilvi Tyrväinen.

Mitä tämä kehittäminen ja mahdolliset muutokset tarkoittavat talon tulevaisuuden kannalta? Puretaanko koko rakennus, rakennetaanko sen tilalle jotain uutta vai tuleeko taloon suurempi remontti? Tällä hetkellä talon kuntoa kartoitellaan kaupungin toimesta ja suunnitelmia tehdään kohti uutta modernia kulttuurikeskusta, tuli se sitten toteen uuden keskuksen rakentamisen tai remontin kautta. Ajatuksissa olisi kokonainen kulttuurikortteli yhteisöllisine asuntoineen ja avoimine kohtaamispaikkoineen. Kaiken perustana ja tärkeimpänä faktana on se, että järjestöt ja kansalaiset tarvitsevat tiloja toiminnalleen!

Muutosprosessi kestää vielä ainakin pari vuotta. Sepänkeskus saa seisoa paikallaan vanhaan tuttuun tapaansa siihen asti, kunnes päätökset väräyttävät viisarinsa suuntaan tai toiseen. Kevät on raikasta uudistumisen aikaa, joten olkoon nyt hetki rikkaiden ideoiden ja ajatusten kehittelyn! Jos tulevaisuuden ideointi kiinnostaa, niin ota yhteyttä ennen Vappua: Pilvi Tyrväinen, , 050 4499627.