TIETOSIVU MAAHANMUUTOSTA
Tietosivujen päivitys on päättynyt joulukuussa 2018.
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA MAAHANMUUTOSTA:
Kuinka paljon vieraskielisiä on Keski-Suomessa? Mitä vieraita kieliä puhutaan eniten?
Kaavio 1. Keski-Suomen maakunta vieraskieliset 2017 (Tilastokeskus 2018a).
Lähde: Tilastokeskus. 2018a. Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990 – 2017. Saatavissa:http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_010.px/ (Viitattu 11.4.2018.)
Mitä muita kuin Suomen kansalaisuuksia on Suomessa eniten?
Kaavio 2. Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa vuonna 2016 (Tilastokeskus 2018b).
Lähde: Tilastokeskus. 2018b. Ulkomaan kansalaiset. Saatavissa: https://www.tilastokeskus.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaan-kansalaiset.html (Viitattu 28.3.2018.)
Miksi maahan muutetaan?
Kaavio 3. Maahan muuton syyt vuonna 2016 (mukailtu Euroopan muuttoliikeverkoston (2017) maahanmuuton tunnusluvuista).
Maahanmuutto on koostunut vuonna 2016 yleisimmästä alkaen EU-maiden kansalaisten rekisteröinneistä, perhe-, kansainvälisen suojelun, opiskelun, työn ja muiden syiden vuoksi muutosta, sekä kiintiöpakolaisista ja paluumuuttajista. Tiedot perustuvat maahanmuuttoviraston ja poliisin kolmansien maiden kansalaisille myöntämien ensimmäisiin oleskelulupiin ja poliisin suorittamiin EU-kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oleskeluoikeuksien rekisteröinteihin.
*EU-perusteinen maahanmuutto tarkoittaa vapaata liikkuvuutta EU-maista sisältäen muuton työn, opiskelun ja perhesiteen vuoksi.
*Muina syinä voivat olla esimerkiksi tutkijana, urheilijana, aupairina yms. muuttaminen, sekä muita vaikeasti kategorisoitavia syitä.
Lähteet:
Euroopan muuttoliikeverkosto. 2017. Maahanmuuton tunnusluvut 2016. Saatavissa: http://emn.fi/files/1528/Tilastokatsaus_2016_FI_netti.pdf (Viitattu 24.4.2018.)
Väestöliitto. 2018. Maahanmuuton perusteet, koonnut Anneli Miettinen ja Minna Säävälä / Väestöntutkimuslaitos. Saatavissa: http://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tilastoja/maahanmuuttajat/maahanmuuton-perusteet/ (Viitattu 28.3.2018.)
Kuinka paljon ja mistä kansalaisuuksista, ikäluokista ja sukupuolista haettiin Suomesta oleskelulupaa, kansainvälistä suojelua, kansalaisuutta tai EU-kansalaisen rekisteröintiä aikavälillä 03/2017-02/2018?
Oleskelulupaa haki aikavälillä 03/2017-02/2018 yhteensä 66 298, kansalaisuutta 13 706, EU-kansalaisen rekisteröintiä 9107 ja kansainvälistä suojelua 5 096 henkilöä. Nämä tiedot koskevat hakijoita, eivät päätöksiä. Päätöksistä löytyy tietoa Maahanmuuttoviraston sivuilta http://tilastot.migri.fi/#decisions, mutta ne eivät ole suoraan verrattavissa hakijoihin ratkaisupäätöksien aikataulujen vuoksi.
Järjestyksessä 20 yleisintä kansalaisuutta, jotka hakivat oleskelulupaa Suomesta, olivat Venäjän federaatio, Irak, Kiina, Intia, Afganistan, Vietnam, Ukraina, Viro, Somalia, Thaimaa, Turkki, Nepal, Iran, Yhdysvallat, Syyria, Filippiinit, Nigeria, Pakistan, Kosovo ja Bangladesh.
Suurin ikäluokka hakijoissa kyseisenä ajankohtana oli 18-34-vuotiaat. Sen jälkeen tulevat järjestyksessä 35-64-vuotiaat, 0-13-vuotiaat, 14-17-vuotiaat ja 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat.
Hakijoista 57 125 oli miehiä, 44 840 oli naisia ja 75 henkilön sukupuolta ei ole merkitty rekisteriin.
Lähde: Maahanmuuttovirasto. 2018. Hakemukset. Saatavissa: http://tilastot.migri.fi/#applications (Viitattu 26.3.2018.)
Mikä on pakolaiskiintiön määrä Suomessa ja Jyväskylässä? Mistä maista pakolaisia tulee?
Pakolaisia on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan yhteensä 65,6 miljoonaa ja heistä Euroopassa on noin 3,5 %. Miehiä ja naisia on lähes saman verran ja yli puolet pakolaisista on lapsia ja heidän määränsä on kasvussa. Maailman pakolaisista yli puolet tulevat Syyriasta, Afganistanista ja Etelä-Sudanista. Noin 40 miljoonaa pakolaista asuu omassa kotimaassaan ja se tarkoittaa yli puolta pakolaisten määrästä.
Suomen pakolaiskiintiö on vuonna 2018 yhteensä 750 kiintiöpakolaista. Luku on ollut sama vuodesta 2001, mutta vuosina 2014 ja 2015 kiintiöpakolaisten määrä nousi 1050:een Syyrian tilanteen vuoksi.
Jyväskylän kaupungilla on ollut vuodesta 2017 alkaen 150 kuntapaikkaa erityisesti kiintiöpakolaisille ja tämän lisäksi oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille. Päätös on tehty vuoden 2021 loppuun saakka. Määrä on noussut vuonna 1990 tehdystä päätöksestä, jonka mukaan kuntapaikkoja kiintiöpakolaisille oli 50.
Lähteet:
Suomen Pakolaisapu Ry. 2017. Pakolaisuus maailmalla. Saatavissa: https://pakolaisapu.fi/pakolaisuus/pakolaisuus-maailmalla/ (Viitattu 27.3.2018.)
Suomen Pakolaisapu Ry. 2017. Pakolaisuus Suomessa. Saatavissa: https://pakolaisapu.fi/pakolaisuus/pakolaisuus-suomessa/ (Viitattu 27.3.2018.)
Jyväskylän kaupunki. 2018. Turvapaikanhakijat. Saatavissa: http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/turvapaikanhakijat (Viitattu 27.3.2018.)
Minkälaisia palveluita ja taloudellisia tukia maahanmuuttaja voi saada Suomesta?
Suomeen vakinaisesti muuttava henkilö kuuluu yleensä muutosta alkaen sosiaaliturvan ja Kelan etuuksien piiriin. Kela arvioi asuuko henkilö maassa vakituisesti. Jos henkilö tarvitsee oleskelulupaa, se on yleensä oltava ainakin vuodeksi voimassa. EU-, Eta-maan ja Sveitsin kansalainen ei tarvitse oleskelulupaa, mutta hänen on rekisteröidyttävä kolmen kuukauden sisällä maahan tulosta. Jos henkilö kuuluu toisen EU-maan sosiaaliturvaan, hän ei voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan. Näin on yleensä myös tilanteessa, jossa henkilö saa etuuksia toisesta EU-maasta. Työnteko Suomessa voi myös olla peruste oikeuteen saada suomalainen sosiaaliturva, vaikka se ei välttämättä tarkoita Suomessa vakituisesti asumista.
Riippuen oleskeluluvasta, maahanmuuttajalla voi olla oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin. Jos henkilöllä on vakituinen asuinkunta, hänellä on oikeus näihin palveluihin riippumatta kansalaisuudesta. Kiireellinen sairaanhoito järjestetään jokaiselle sitä tarvitsevalle samoin kuin välttämätön toimeentulo jokaiselle maahanmuuttajalle, joka sitä tarvitsee. Ihmiskaupan uhrilla ja henkilöllä, joka hakee kansainvälistä suojelua on oikeus saada terveyden- ja sairaanhoitoa, vaikka hänellä ei olisi kotikuntaa Suomessa.
Lähteet:
Kansaneläkelaitos. 2018. Ulkomailta Suomeen. Saatavissa: http://www.kela.fi/sosiaaliturvaan-kuuluminen-ulkomailta-suomeen (Viitattu 28.3.2018.)
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2018. Kansainvälinen sosiaaliturva. Saatavissa: http://stm.fi/kansainvalinen-sosiaaliturva (Viitattu 28.3.2018.)
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2018. Maahanmuuttajien sosiaaliturva, hyvinvointi ja terveys. Saatavissa: http://stm.fi/maahanmuuttajien-hyvinvointi (Viitattu 26.3.2018.)
Mitä tarkoittaa vapaaehtoinen paluu ja palauttaminen?
Henkilöillä, joilla ei ole edellytyksiä lailliseen oleskeluun Suomessa on ensisijaisesti mahdollisuus vapaaehtoiseen paluuseen, jonka henkilö rahoittaa pystyessään. Muutoin vapaaehtoiseen paluuseen on mahdollista saada tukea yhteistyönä Maahanmuuttovirastolta ja kansainväliseltä siirtolaisuusjärjestö IOM:ilta. Tuetussa paluussa henkilölle maksetaan paluuliput ja henkilöllä voi olla vastassa paikallinen IOM. Tukea voi olla mahdollista saada myös elämän aloittamiseen, kuten opiskelua tai pienyrityksen perustamista varten.
Turvapaikkapäätökseen vaikuttaa ihmisen henkilökohtainen tilanne, ajantasainen maantieto ja pakolaisoikeuden periaatteet. Palautukset käsitellään yksilöllisesti ja perustuslain mukainen palautuskielto kieltää henkilön palauttamisen kotimaahan, jos riskinä on joutua kidutuksen, kuolemanrangaistuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan tai epäinhimillisen kohtelun kohteeksi tai taisteluiden keskelle. Palautukset koskevat muun muassa kielteisen turvapaikkapäätöksen tai rikosten perusteella käännytys- tai karkottamispäätöksen saaneita.
Palautus voi olla myös saatettua tai valvottua. Näissä tapauksissa palautus on poliisin tehtävä. Poliisi tekee palautuksia vain täytäntöönpanokelpoisten kielteisten päätösten tapauksissa, sekä tilanteissa, jossa henkilöllä ei ole enää oikeutta oleskella Suomessa.
Lähteet:
Sisäministeriö. 2018. Kenet voidaan palauttaa ja miten?. Saatavissa: http://intermin.fi/maahanmuutto/vapaaehtoinen-paluu-ja-palauttaminen/kenet-voidaan-palauttaa-ja-miten (Viitattu 27.3.2018.)
Maahanmuuttovirasto. 2018. Voit saada tukea vapaaehtoiseen paluuseen. Saatavissa: http://migri.fi/paluu-kotimaahan (Viitattu 27.3.2018.)
Maahanmuuttoon liittyviä tieto- ja tilastosivustoja:
Kotouttamisen osaamiskeskus (Työ- ja elinkeinoministeriö) http://kotouttaminen.fi/
Maahanmuuttovirasto http://migri.fi/
Sisäministeriö (maahanmuutto) http://intermin.fi/maahanmuutto
Euroopan muuttoliikeverkosto http://www.emn.fi/
MATERIAALEJA MONIKULTTUURISEEN TYÖHÖN:
MATERIAALEJA MIELENTERVEYSTYÖN TUEKSI MONIKULTTUURISEEN TYÖHÖN
MATERIAALEJA MONIKULTTUURISEEN TERVEYDENHUOLTOON:
MATERIAALEJA MONIKULTTUURISEEN TERVEYDENHUOLTOON
JULKAISUJA JA TUTKIMUKSIA:
European Union Minorities and Discrimination Survey (2017)
Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa/THL (2018)
Pysäytetyt – etninen profilointi Suomessa/Helsingin yliopisto (2018)
KÄSITTEITÄ:
