TIETOSIVU MAAHANMUUTOSTA/sivustoa päivitetään

banneriuusi

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA MAAHANMUUTOSTA:

 

Kuinka paljon vieraskielisiä on Keski-Suomessa? Mitä vieraita kieliä puhutaan eniten?

 

 vieraskieliset 2017

Kaavio 1. Keski-Suomen maakunta vieraskieliset 2017 (Lähde: Tilastokeskus 2018a).

Lähde: Tilastokeskus. 2018a. Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990 - 2017. Saatavissa:http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_010.px/ (Viitattu 11.4.2018.)

 

 Mitä muita kuin Suomen kansalaisuuksia on Suomessa eniten?

 

suurimmat kansalaisuusryhmät2016

Kuva 1. Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa vuonna 2016 (Lähde: Tilastokeskus 2018b).

Lähde: Tilastokeskus. 2018b. Ulkomaan kansalaiset. Saatavissa: https://www.tilastokeskus.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaan-kansalaiset.html (Viitattu 28.3.2018.)

 

Mikä on pakolaiskiintiön määrä Suomessa ja Jyväskylässä? Mistä maista pakolaisia tulee? 

 

Pakolaisia on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan yhteensä 65,6 miljoonaa ja heistä Euroopassa on noin 3,5 %. Miehiä ja naisia on lähes saman verran ja yli puolet pakolaisista on lapsia ja heidän määränsä on kasvussa. Maailman pakolaisista yli puolet tulevat Syyriasta, Afganistanista ja Etelä-Sudanista. Noin 40 miljoonaa pakolaista asuu omassa kotimaassaan ja se tarkoittaa yli puolta pakolaisten määrästä.

Suomen pakolaiskiintiö on vuonna 2018 yhteensä 750 kiintiöpakolaista. Luku on ollut sama vuodesta 2001, mutta vuosina 2014 ja 2015 kiintiöpakolaisten määrä nousi 1050:een Syyrian tilanteen vuoksi.

Jyväskylän kaupungilla on ollut vuodesta 2017 alkaen 150 kuntapaikkaa erityisesti kiintiöpakolaisille ja tämän lisäksi oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille. Päätös on tehty vuoden 2021 loppuun saakka. Määrä on noussut vuonna 1990 tehdystä päätöksestä, jonka mukaan kuntapaikkoja kiintiöpakolaisille oli 50.

Lähteet:

Suomen Pakolaisapu Ry. 2017. Pakolaisuus maailmalla. Saatavissa: https://pakolaisapu.fi/pakolaisuus/pakolaisuus-maailmalla/ (Viitattu 27.3.2018.)

Suomen Pakolaisapu Ry. 2017. Pakolaisuus Suomessa. Saatavissa: https://pakolaisapu.fi/pakolaisuus/pakolaisuus-suomessa/ (Viitattu 27.3.2018.)

Jyväskylän kaupunki. 2018.  Turvapaikanhakijat. Saatavissa: http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/turvapaikanhakijat (Viitattu 27.3.2018.)

 

Minkälaisia palveluita ja taloudellisia tukia maahanmuuttaja voi saada Suomesta?

 

Suomeen vakinaisesti muuttava henkilö kuuluu yleensä muutosta alkaen sosiaaliturvan ja Kelan etuuksien piiriin. Kela arvioi asuuko henkilö maassa vakituisesti. Jos henkilö tarvitsee oleskelulupaa, se on yleensä oltava ainakin vuodeksi voimassa. EU-, Eta-maan ja Sveitsin kansalainen ei tarvitse oleskelulupaa, mutta hänen on rekisteröidyttävä kolmen kuukauden sisällä maahan tulosta. Jos henkilö kuuluu toisen EU-maan sosiaaliturvaan, hän ei voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan.  Näin on yleensä myös tilanteessa, jossa henkilö saa etuuksia toisesta EU-maasta. Työnteko Suomessa voi myös olla peruste oikeuteen saada suomalainen sosiaaliturva, vaikka se ei välttämättä tarkoita Suomessa vakituisesti asumista.

Riippuen oleskeluluvasta, maahanmuuttajalla voi olla oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin. Jos henkilöllä on vakituinen asuinkunta, hänellä on oikeus näihin palveluihin riippumatta kansalaisuudesta. Kiireellinen sairaanhoito järjestetään jokaiselle sitä tarvitsevalle samoin kuin välttämätön toimeentulo jokaiselle maahanmuuttajalle, joka sitä tarvitsee. Ihmiskaupan uhrilla ja henkilöllä, joka hakee kansainvälistä suojelua on oikeus saada terveyden- ja sairaanhoitoa, vaikka hänellä ei olisi kotikuntaa Suomessa.

 

Lähteet:

Kansaneläkelaitos. 2018. Ulkomailta Suomeen. Saatavissa: http://www.kela.fi/sosiaaliturvaan-kuuluminen-ulkomailta-suomeen (Viitattu 28.3.2018.)

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2018. Kansainvälinen sosiaaliturva. Saatavissa: http://stm.fi/kansainvalinen-sosiaaliturva (Viitattu 28.3.2018.)

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2018. Maahanmuuttajien sosiaaliturva, hyvinvointi ja terveys. Saatavissa: http://stm.fi/maahanmuuttajien-hyvinvointi (Viitattu 26.3.2018.)

 

Mitä tarkoittaa vapaaehtoinen paluu ja palauttaminen?

 

Henkilöillä, joilla ei ole edellytyksiä lailliseen oleskeluun Suomessa on ensisijaisesti mahdollisuus vapaaehtoiseen paluuseen, jonka henkilö rahoittaa pystyessään. Muutoin vapaaehtoiseen paluuseen on mahdollista saada tukea yhteistyönä Maahanmuuttovirastolta ja kansainväliseltä siirtolaisuusjärjestö IOM:ilta. Tuetussa paluussa henkilölle maksetaan paluuliput ja henkilöllä voi olla vastassa paikallinen IOM. Tukea voi olla mahdollista saada myös elämän aloittamiseen, kuten opiskelua tai pienyrityksen perustamista varten.

Turvapaikkapäätökseen vaikuttaa ihmisen henkilökohtainen tilanne, ajantasainen maantieto ja pakolaisoikeuden periaatteet. Palautukset käsitellään yksilöllisesti ja perustuslain mukainen palautuskielto kieltää henkilön palauttamisen kotimaahan, jos riskinä on joutua kidutuksen, kuolemanrangaistuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan tai epäinhimillisen kohtelun kohteeksi tai taisteluiden keskelle. Palautukset koskevat muun muassa kielteisen turvapaikkapäätöksen tai rikosten perusteella käännytys- tai karkottamispäätöksen saaneita.

Palautus voi olla myös saatettua tai valvottua. Näissä tapauksissa palautus on poliisin tehtävä. Poliisi tekee palautuksia vain täytäntöönpanokelpoisten kielteisten päätösten tapauksissa, sekä tilanteissa, jossa henkilöllä ei ole enää oikeutta oleskella Suomessa.

Lähteet:

Sisäministeriö. 2018. Kenet voidaan palauttaa ja miten?. Saatavissa: http://intermin.fi/maahanmuutto/vapaaehtoinen-paluu-ja-palauttaminen/kenet-voidaan-palauttaa-ja-miten (Viitattu 27.3.2018.)

Maahanmuuttovirasto. 2018. Voit saada tukea vapaaehtoiseen paluuseen. Saatavissa: http://migri.fi/paluu-kotimaahan (Viitattu 27.3.2018.)

 

MATERIAALEJA MONIKULTTUURISEEN TYÖHÖN:

MATERIAALEJA MIELENTERVEYSTYÖN TUEKSI MONIKULTTUURISEEN TYÖHÖN

MATERIAALEJA MONIKULTTUURISEEN TERVEYDENHUOLTOON:

MATERIAALEJA MONIKULTTUURISEEN TERVEYDENHUOLTOON

 

JULKAISUJA JA TUTKIMUKSIA:

Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta/Sosiaali -ja terveysministeriön raportti (2017)

European Union Minorities and Discrimination Survey (2017)

 

KÄSITTEITÄ:

Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä