Ukrainan sodan syttyminen on järkyttänyt meitä kaikkia ja vavisuttanut perustavalla tavalla käsitystämme maailmasta. Se on myös nostanut hyvin konkreettisella tavalla esiin sen, millainen merkitys avoimella kansalaisyhteiskunnalla on. Putinin pitkä ja nyt äärimmäisen tuhoisiin seurauksiin johtanut valtakausi nojaa pitkälti kansalaisyhteiskunnan toiminnan laaja-alaiseen rajoittamiseen. Tänään voi perustellusti pohtia olisimmeko tässä tilanteessa, jos kehitys Venäjällä olisi ollut toisenlainen ja kansalaisyhteiskunta avoin?

Suomen ohella vain kourallisessa maita kansalaisyhteiskunnan tila on avoin ja ihmisten perusoikeudet toteutuvat. Maailmantilastot ovat järkyttävää luettavaa: vain vaivaiset 3,1 % maailman väestöstä nauttii sen kaltaisista yhdistymis- ja kansalaistoiminnan vapauksista, kuin me Suomessa. Venäjän kansalaisyhteiskunnan tilaa kuvaillaan tukahdutetuksi. Pandemia-aikana kansalaisyhteiskunnan tila on maailmanlaajuisesti valitettavasti kaventunut, ja moni aiemmin avoimeksi luokiteltu maa ei sitä enää ole.(*

Nyt jos koskaan näemme selvästi sen, millainen merkitys ja voima kansalaisten aktiivisuudella ja avoimella yhteiskunnallisella osallistumisella on. Ukrainan sota ja ihmisten hätä on saanut meidät Suomessa liikkeelle: aivan tavalliset ihmiset ovat ryhtyneet spontaanisti kokoamaan ja jopa kuljettamaan tavaralahjoituksia Ukrainaan, järjestäneet mielenilmauksia rauhan puolesta, lahjoittaneet varoistaan järjestöjen keräyksiin ja vaikuttaneet somessa. Suomessa tämä on meille mahdollista, jossain toisaalla se voi merkitä henkilökohtaisia sanktioita, jopa vankeutta.

Avoimella kansalaisyhteiskunnalla on arvokas tehtävä, jota meidän ei tule Suomessakaan ottaa itsestäänselvyytenä, vaan aivan erityisesti vaalia ja edistää. Elinvoimainen ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta on rauhan ja demokratian kulmakivi. Valtiotasolla avoimuutta edistetään Suomessa jo nyt esimerkiksi avoimen hallinnon työn kautta.

Kenties keskeisin tehtävä on kuitenkin meillä ihan tavallisilla kansalaisilla, sinulla ja minulla. Me ihmiset yhdessä olemme kansalaisyhteiskunta. Me yhdessä voimme olla rauhan kasvualusta ja sen tekijöitä.

Katariina Luoto

Kirjoittaja työskentelee kansalais- ja yhdistystoiminnan kehittämistehtävissä Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki (KYT) ry:ssä ja on Avoimen hallinnon työryhmän jäsen. KYTin toiminta-ajatuksena on olla kansalaistoiminnan mahdollistaja. KYT haluaa toiminnallaan edistää osallisuutta ja yhteistyötä, ja olla mukana rakentamassa avointa yhteiskuntaa.

(* Civicus Monitor 2022. Vertailuna pandemiaa edeltäneeseen aikaan esim. Fingon tietoisku 2019.