Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hankkeen alkuperäiset vaikuttamisen kohteet ovat edelleen relevantteja ja hankkeella on paikkansa myös tulevaisuudessa

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hankkeessa on työskennelty erityisesti seuraavien tavoitteiden toteutumiseksi:

1. järjestöille syntyy luonteva ja tarkoituksenmukainen rooli uudessa maakunnassa ja kunnissa
2. maakuntaan luodaan järjestöjen, maakunnan ja kuntien toimivat yhteistyörakenteet
3. järjestöjen toimintaedellytykset turvataan
4. järjestöjen asiantuntijuutta hyödynnetään maakunnan ja kuntien toimintaa kehitettäessä

Hankkeen asiantuntijaryhmä kävi 17.5. pidetyssä kokouksessaan läpi hankkeen tuloksia

Hankkeen tähänastisen työn tuloksia tarkasteltiin eri palautekyselyiden sekä maakunta- ja sote-uudistuksen loppuraporttien kautta. Hankkeen ansiosta järjestöjen edellytykset seurata toimintaympäristön muutoksia lisääntyivät ja syntyi yhteistyörakenteita, mm. toimiala- ja substanssiperusteisia verkostoja. Hanke oli myös omalta osaltaan tukemassa Keski-Suomen Järjestöareenan tavoitteiden mukaisesti toimivan järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöydän syntymistä. Järjestöjen asiantuntijuus ja moninaisuus tunnistettiin monin paikoin. Järjestöt tiivistivät yhteistyötään ja kirkastivat omaa toimintaansa.

Kunnat nimesivät järjestöyhdyshenkilöitä. Paikallisesti iso tulos on myös se, että Jyväskylän kaupungin ja järjestöjen välinen yhteistyö on tiivistynyt ja tässä hankkeella on ollut oma merkittävä roolinsa.

Maakunta- ja sote-uudistuksen kaaduttua järjestöjen rooli kirjattiin useisiin KS2021 –loppuraportteihin ja samalla varmistettiin, että järjestöt ovat mukana myös seuraavissa askelissa Keski-Suomessa.

Asiantuntijaryhmä totesi, että hankkeen alkuperäiset vaikuttamisen kohteet ovat suurimmalta osin edelleen relevantteja.

Julkinen-järjestöyhteistyö tarvitsee edelleen kehittämistä sekä maakunta- että kuntatasolla. Jatkossakin tarvitaan kokoajaa ja koordinoijaa, joka pystyy seuraamaan aktiivisesti toimintaympäristön muutoksia ja mobilisoimaan järjestöjä mukaan sekä tiedottamaan aktiivisesti.

Järjestöjen asiantuntijuus tulee tunnistaa nykyistä paremmin, jotta järjestöt voivat olla mukana palvelukokonaisuuksien rakentamisessa sekä asiakas- ja palveluohjauksessa. Tässä työssä mm. järjestöjen substanssiverkostot ovat oleellisia toimijoita. Tiedolla johtamisen näkökulmasta katsottuna on tärkeää koota järjestöjen yhteistä näkemystä ja tilannekuvaa kehittämisen painopisteistä.

Hankkeen jatkosuunnitelmat rakennetaan tehdyn työn ja tulevaisuuden tarpeiden pohjalle.

Keski-Suomessa on runsaasti rakenteita ja toimijoita, joiden kanssa tähänastista työtä jatketaan. Järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöytä kiinnittyy Keski-Suomen liittoon. Keski-Suomen liitto ottaa vastuuta maakunnan hyte-työstä ja tavoitteena on edelleen tehdä Keski-Suomesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallimaakunta. Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri jatkavat maakunnallisen osallisuustyön koordinoijina. Oleellisen tärkeä yhteistyökumppani on myös kuntien sote-johto, jonka vetämänä käynnistynee nykylain mukaisen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys.

Nyt on aikaa kehittää yhteistyötä, verkostoja, rakenteita ja tiedolla johtamista – jotta järjestökenttä on valmiimpi seuraavaan uudistukseen.

 Asiantuntijaryhmän kokoonpano: Raili Haaki, toiminnanjohtaja, KYT; Pekka Kaunismaa, yliopettaja, Humak (puheenjohtaja); Paula Määttä, professori emerita; Raija Partanen, kehittämispäällikkö, Keski-Suomen liitto; Sari Välimäki, hyvinvointikoordinaattori, Jyväskylän kaupunki; Marja Heikkilä, johtaja, KOSKE; Anne Laimio, aktiivinen eläkeläinen, yrittäjä; Kristiina Pigg, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen Sydänpiiri.

20.5.2019 Anne Astikainen, Järjestöjen muutosagentti
KYT ry/ Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hanke