”Paikka on tuttu 2000-luvun alusta YLE:ltä, mutta ovatpa täällä tilat siitä muuttuneet”, ihasteli Keski-Suomen maakuntajohtaja Tapani Mattila tammikuussa Kansalaistoiminnankeskus Mataran värikästä ja avaraa aulatilaa. Muutostöitä toden totta tehtiin, kun vuonna 2010 avattua kansalaistoiminnankeskusta aikanaan valmisteltiin järjestöjen ja kansalaisten avoimeksi kohtaamispaikaksi. Myös Mattila on muutosten asialla, sillä hänen luotsattavanaan on koko Keski-Suomi kohti uutta maakuntarakennetta ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.

Matarassa Mattilaa ja maakuntauudistuksen projektipäällikkö Pirjo Peräahoa olivat toivottamassa tervetulleiksi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n, Keski-Suomen Järjestöareenan, Keski-Suomen Kylät ry:n ja Jyväskylän kaupungin vapaaehtoistoiminnan keskus Vaparin edustajat. Tutustumiskäynnin ohjelmaan kuului toki Mataran tiloihin, toimintaan ja toimijoihin tutustumista, mutta tärkeimpänä kuitenkin keskustelua kolmannen sektorin mukanaolosta Keski-Suomen maakunta- ja soteuudistuksessa.

”Valmista polkua meillä ei ole, vaan toivomme järjestöiltä jäsenneltyjä esityksiä siitä, mikä kolmannen sektorin rooli maakunta- ja soteuudistuksessa järjestöjen itsensä mielestä voisi olla.”, kuvaili Mattila tämän hetken tilannetta Keski-Suomessa. Mattilan mukaan uudistuksessa tavoitteena on rakentaa ihmisen näkökulmasta eheä ja tasapainoinen kokonaisuus. Tässä työssä maakuntajohtaja näki järjestöjen roolin merkittävänä: ”Järjestöjen toiminta luo hyvinvointia ja onnellisuutta ihmisille. Voisi jopa sanoa, että te järjestöissä olette suorastaan onnellisuustoimialalla.”

Hyvää mieltä, merkityksellisiä kohtaamisia, onnellisia ihmisiä – näitä kaikkia varten myös Kansalaistoiminnankeskus Matara on olemassa. Voisi siis sanoa, että maakuntajohtajan vierailu Matarassa oli vierailu yhteen Keski-Suomen onnellisuustoimialan keskeisistä toimipisteistä ja asiantuntijakeskittymistä.

”Kolmannen sektorin toimijoilla on asiantuntemusta, jota tarvitaan erityisesti ns. ilkeiden ongelmien kohdalla. Monimutkaiset ja pitkittyneet vaikeudet eivät usein ratkea ainoastaan ammattilaisten voimin. Tulevan maakunnan palvelurakenne tulee suunnitella sellaiseksi, että kansalainen löytää reitin myös vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan äärelle.”, kiteytti KYTin toiminnanjohtaja Raili Haaki järjestöjen mukanaolon merkitystä.

Järjestöjen rooli tulee jatkossakin olemaan tärkeä, niin paikallisesti kuin maakunnan laajuisessa toiminnassa. Kolmannen sektorin toimijat voivat esimerkiksi tuottaa palveluita, kehittää erityisosaamista tai ylläpitää matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja. Järjestö- ja kansalaistoiminnan erilaisten roolien jäsentäminen on nyt juuri erityisen ajankohtaista; tähän työhön myös Mattila ja Peräaho järjestöväkeä vierailullaan kannustivat.

Kuva: Maakuntajohtaja Tapani Mattila ja projektipäällikkö Pirjo Peräaho Keski-Suomen Liitosta ihastelevat Mataran aulatilaa.