Viiden ministeriön (opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö) asettama työryhmä on saanut valmiiksi selvityksen rahapelituottojen vähenemisen vaikutuksista ja niihin varautumisesta tulevina vuosina. Erkki Liikasen johtaman työryhmän mietintö julkaistiin 26.2.2021.

Selvitysryhmä sai tehtäväkseen arvioida rahapelituottojen yhteiskunnallista merkitystä suomalaisen yhteiskunnan, julkisen talouden ja rahapelituotoista rahoitusta saavien yhteisöjen näkökulmasta. Lisäksi arvioinnin kohteena ovat

• rahapelitoiminnan tuoton alenemisen vaikutukset
• vaihtoehtoiset tuoton määrän skenaariot ja arviointikriteerit sekä
• rahapelitoiminnan tuoton käytön vaikuttavuuden ja tuottavuuden lisäämisen mahdollisuudet.

Selvityksen taustalla on myös rahapelihaittojen merkitys yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta ja tarve lisätä rahapelaamisen vastuullisuustoimia. Veikkaus arvioi, että valtiolle tuloutetut vuosittaiset rahapelituotot vähenevät noin 300 miljoonalla eurolla. Järjestelmän haasteena on tällä hetkellä se, että samanaikaisesti pitäisi kyetä ehkäisemään rahapelihaittoja ja turvaamaan kansalaisyhteiskunnan ja muiden edunsaajien tulevaisuus.

Työryhmä esittää neljä erilaista tulevaisuuden vaihtoehtoa suomalaiselle rahapelijärjestelmälle:

1. Pysytään nykyisessä järjestelmässä ja toivotaan, että se riittää;
2. Kertaratkaisu, jossa siirto yleiskatteelliseen budjettiin tapahtuu yhdellä kertaa ja kaikki korvamerkinnät poistuvat;
3. Kokonaisuusuudistus vuoden 2024 alusta, jossa huolellisesti valmistellaan siirtyminen tulojen osalta yleiskatteellisuuteen ja menojen osalta kehysbudjetointiin;
4. Osittaisuudistus, jossa siirretään vaiheittain osa menoista yleiskatteellisuuden piiriin ja osa jätetään korvamerkityiksi ja rahapelituotoista rahoitettavaksi.

Työryhmä esittää kokonaisuusuudistuksen ensisijaiseksi vaihtoehdoksi.

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry pitää uudistusta tarpeellisena. Kannatettavimpana vaihtoehtona SOSTE pitää vaihtoehto 4:ä eli osittaisuudistusta. Huonoin vaihtoehto kansalaisjärjestötoiminnan näkökulmasta olisi vaihtoehto 2. Erityisesti tämän vaihtoehdon toteutuminen olisi SOSTEn mukaan riski niille järjestöille, joiden rahoittamiseen ei ole lainsäädännöllistä tarvetta.

Liikasen työryhmän kokouksissa kuultu dosentti Jorma Niemelä esitti Doktriinin muistiossa 1/2021 ”Kansalaisyhteiskuntapolitiikan remontti” myös omia ehdotuksiaan uudistukseen. Niemelä tarkastelee kysymystä ansiokkaasti laajemmasta yhteiskuntapoliittisesta näkökulmasta ja tuo muistiossaan näkyville monia kansalaisyhteiskunnan kannalta kriittisiä, ratkaistavia asioita kansalaisyhteiskunnan kehittämiseksi. Niemelä peräänkuuluttaa muistiossaan uutta yhteiskuntavisiota. Kansalaisyhteiskunta on murroksessa ja kansalaisyhteiskuntapolitiikka on Niemelän mukaan osin hajanaista ja heikkoa. Hallitusohjelmat ja sote-suunnitelmat tarkastelevat kansalaisyhteiskuntaa pirstaleisesti, vaikkakin maininnat järjestötoiminnasta ovatkin tärkeitä. Kansalaisyhteiskunnan tutkimus ja opetus on tällä hetkellä myös hajanaista. Niemelä toi esille myös eettisen näkökulman nykyiseen rahapelituottoihin perustuvaan järjestöjen rahoitukseen.   

Niemelän ehdotukset ovat seuraavat:

• Kansalaisyhteiskuntapolitiikan strateginen ohjaus tulee nostaa valtioneuvoston kansliaan siten, että se käsittää sekä kansalaisyhteiskuntapolitiikan että yhteisötalouden.

• Valtionhallinnon hajanainen järjestöjen avustustoiminta tulisi koota perustettavaan Kansalaisyhteiskunnan resurssikeskukseen. Se vastaisi kaikista järjestöjen avustusprosesseista kuitenkin siten, että kiinteä yhteys substanssiministeriöihin säilytetään.

• Perustettava Kansalaisyhteiskuntarahasto vastaisi kehysten ulkopuolisena rahastona järjestöjen perusrahoituksesta tavalla, jossa eettisesti ongelmallinen kansanterveydelle-tematiikka muutettaisiin haittaveroajatteluksi.

Nyt on laajan kansalaisyhteiskuntakeskustelun aika. Järjestöjen rahoitukseen liittyvien kysymysten ratkaisemisen lisäksi on aika tehdä päätöksiä suomalaisen kansalaisyhteiskunnan kehittämiseksi, kansalaisjärjestöjen autonomisuuden vahvistamiseksi ja sen tulevaisuuden varmistamiseksi.

Lähteet:

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan remontti. Doktriinin muistioita 1/2021. Jorma Niemelä.

Suomalainen rahapelijärjestelmä muutoksessa. Tulevaisuuden vaihtoehtoja. Erkki Liikainen (pj), Liisa Hyssälä, Kalevi Kivistö, Osmo Soininvaara, Ulla-Maj Wideroos, Teemu Pekkarinen (siht.) Valtionneuvoston julkaisuja 2021:21

Koosteen laati Tiina Sivonen, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry