Hyvinvoinnin mallimaakunnan titteliä ei saavuteta järjestöavustuksista leikkaamalla

Valtakunnan eri suunnilta kantautuu hälyttäviä uutisia kunta-avustusten leikkaussuunnitelmista. Muun muassa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä kertoi lopettavansa järjestöavustukset. Myös Keski-Suomen kunnissa sorvataan parhaillaan tulevan vuoden talousarvioita kireässä, jopa kriisiytyneessä taloustilanteessa.

Keski-Suomesta olemme saaneet kertoa ilahduttavan positiivista viestiä: lokakuussa julkaisemamme vuoden 2019 järjestöpositiivisuuden kuntatutkan mukaan kaikki Keski-Suomen kunnat mahdollistavat järjestöjen toimintaa avustuksin. Kehitys on muillakin mittareilla ollut viime vuosina entistä järjestöpositiivisempaan suuntaan; esimerkiksi yhä useammasta keskisuomalaisesta kunnasta löytyy järjestöyhdyshenkilö.

Maakuntamme järjestöissä seurataan nyt kuitenkin valtakunnallista tilannetta huolestuneina: uhkakuvana on, että Keski-Suomenkin kunnissa päätetään leikata järjestöavustuksista. Tämä olisi merkittävä askel taaksepäin. Kunnan myöntämällä pienelläkin taloudellisella tuella on tutkitusti suuri merkitys järjestöille; keskisuomalaisista järjestöistä yli 40 % kertoo kunnan avustuksen olevan ratkaiseva tekijä toiminnan jatkuvuuden kannalta*.

Keski-Suomi on ottanut tavoitteekseen profiloitua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallimaakunnaksi. Tätä titteliä on tuskin mahdollista saavuttaa järjestöavustuksista leikkaamalla, sillä asukkaiden osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ on kunnissa isolta osin järjestöjen varassa. Muun muassa SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry varoittaa lyhytnäköisten avustusleikkausten voivan kostautua myöhemmin kuntien entistä suurempina sote-kustannuksina.

Hyvät Keski-Suomen maakunnan ja kuntien päättäjät, saammehan edelleen vuonna 2020 kertoa järjestöpositiivisia uutisia Keski-Suomesta?

Katariina Luoto, erityisasiantuntija / KYT-järjestöpalvelut

*Keski-Suomen järjestökartoitus 2018.