Päivän tiedot päivittyvät ja tarkentuvat vielä kevään aikana. Muutokset ohjelmistoon ovat mahdollisia.

1A. Tulevaisuuden ennakointi järjestöissä (myös etänä)

Erilaiset epävarmuudet vaikuttavat myös järjestöjen tulevaisuuteen ja tulevaisuus voi tuntua epävarmalta. Toisaalta tulevaisuudessa siintää myös erilaisia mahdollisuuksia, jotka luovat uskoa tulevaan. Ennakointityössä hahmotetaan vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityskulkuja ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia sekä haasteita. Ennakointi tukee tulevaisuutta koskevaa päätöksentekoa, ja sen avulla ei pyritä ennustamaan täsmällisesti tulevaisuutta. Työpajassa pohditaan miltä näyttää kansalaisyhteiskunnan tulevaisuus ja miksi ennakointityö on tärkeää järjestöissä? 

Tämän työpajan totetutus on suunniteltu etäosallistujia ajatellen, mutta siihen on mahdollista osallistua myös paikan päällä Matarassa. Työapajan alustajat osallistuvat tilaisuuteen etäyhteydellä.

Alustajat:
Noora Vähäkari
Hazel Salminen

1B. Kansalaisyhteiskunnan autonomia ja julkisen ohjauksen suhde

Viime vuosina kansalaisjärjestöjen rahoitus on ollut voimakkaassa murroksessa. Järjestöjen rahoitus ei ole enää sidoksissa rahapelien tuottoihin, vaan on siirtynyt osaksi valtion budjettia. Samanaikaisesti järjestöt kokevat, että rahoituksen suuntaamista ja käyttöä koskeva viranomaisohjaus on jatkuvasti tiukentunut. Työpajassa kysytään: Ovatko järjestöt liian riippuvaisia julkisesta rahoituksesta? Onko järjestöjen avustettu toiminta liian sidottua julkisen sektorin tavoitteisiin? Vähentääkö järjestöjen riippuvuus valtionavustuksista kansalaisyhteiskunnan autonomiaa? Mitä järjestöt olisivat ilman valtionavustuksia ja miltä kansalaisyhteiskunta näyttäisi ilman niitä?

Alustajat:
Petri Ruuskanen
Frank Johansson

2A. Ammattimainen järjestötoiminta ja kansalaistoiminta

Järjestäytyminen ja ammattimaistuminen ovat kansalaisyhteiskunnan toimijoille ominaisia kehityskulkuja, joilla halutaan yleensä turvata toiminnan jatkuvuus jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Työpajassa haastetaan pohtimaan ammattimaisen järjestötoiminnan luonnetta kansalaisliikehdinnän ihanteiden näkökulmasta. Kansalaistoiminnassa olennaista on moniäänisyys ja vallitsevien agendojen haastaminen. Niinpä kysymme, mitä järjestöt voisivat oppia vapaasta kansalaistoiminnasta ja miten kansalaistoiminta ylipäänsä on ammattimaisessa järjestötoiminnassa mahdollista. Kuinka olennaisia kansalaistoiminnan resilienssin kannalta ovat järjestörakenteen vahvistuminen ja ammattimaistuminen sekä toisaalta kansalaistoiminnan kriittinen itseymmärrys?

Alustajat:
Pasi Mäenpää
Teppo Eskelinen

2B. Kansalaisyhteiskunta ja järjestöt kestävän tulevaisuuden rakentamisessa

Maailma, jossa elämme, muuttuu jatkuvasti. Poliittinen ympäristö, sodat, pandemiat ja ilmastonmuutos vaikuttavat ihmisten elämään kaikkialla maailmassa. Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta. Kestävä kehitys pyrkii varmistamaan hyvän elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville ottamalla tasavertaisesti huomioon ympäristön, ihmisen ja talouden. Mikä rooli kansalaisyhteiskunnalla ja järjestöillä on kestävän tulevaisuuden rakentamisessa?  Miten järjestöt ovat rakentamassa kestävää tulevaisuutta ja mitkä ovat kestävän järjestötoiminnan tunnusmerkit?

Alustajat:
Christa Rajanti
Päivi Kosunen

Paneelikeskustelu: Miten epävarmuus muuttaa kansalaisyhteiskuntaa?

Järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan tulevaisuuteen sekä rooliin yhteiskunnassa vaikuttavat erilaiset epävarmuudet. Päivän päättävässä paneelikeskustelussa nostetaan erilaisia tulevaisuuden skenaarioita ja pohditaan, millaisia vaikutuksia niillä on kansalaisyhteiskuntaan.

Paneelin puheenjohtajana Veli-Matti Salminen

Keskustelijoina

Tiina Sivonen, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
Frank Johansson, toiminnanjohtaja, Amnesty International Suomen osasto
Sampo Villanen, erityisasiantuntija, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA
Petri Ruuskanen (YTT,KTM), sosiologian yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto
Touko Aalto, vt kunnanjohtaja, Toivakka