Maakunnallinen vaikuttamistyö kuultiin, mutta päätöksiin se ei vaikuttanut

Pohdiskelin pari viikkoa sitten, miten pitkälle kantaa maakunnallinen vaikuttamistyö. Kerroin, että Järjestö 2.0 -hankekokonaisuuden päättyminen kesken kuluvaa vuotta on aiheuttanut laajaa huolta ja liikettä myös maakuntajohtajien sekä valtioneuvoston nimittämän arviointijaoston keskuudessa.

Mittavasta vaikuttamistyöstä huolimatta STEAn avustuspäätös koko Järjestö 2.0 -kokonaisuudelle oli sama kuin avustusehdotus. Näin ollen Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hanke päättyy 30.9.2020 mennessä. Samankaltainen avustuspäätös koskee kaikkia maakunnallisia 2.0 -hankkeita.

Olemme Keski-Suomessa tehneet analyysimme siitä, mitä hankkeen päättyminen kesken vuotta tarkoittaa. Koska avustuspäätös oli ennakoimaton ja varsin poikkeuksellinen, hankkeen päättymiseen kesken vuotta ei ole voitu varautua mitenkään. Moniakaan toimintoja ei voida siirtää hankkeen hallinnoijalle (KYT ry) eikä muille toimijoille.

Erityisen harmillista on järjestöjen tuen päättyminen sote-uudistuksen valmistelun ja käynnistymisen kynnyksellä. Tulevaisuuden sote-keskusohjelmaan kuuluvia maakunnallisia hankkeita suunnitellaan juuri nyt, ja hankkeet käynnistyvät viimeistään syksyllä. Juuri tässä tilanteessa, jossa soteuudistusta viedään eteenpäin aktiivisesti, järjestöresurssin tulisi olla maakunnallinen. Työhön pyritään saamaan rahoitusta Tulevaisuuden sote-keskusohjelman valtionavustuksesta. Muutoin järjestöjen ja asukkaiden osallistaminen ohjelmaan heikkenee huomattavasti.

Hankkeen seuraavat toiminnot ajetaan alas vaiheittain:

1. Järjestöjen tarvitsema toimintaympäristön muutoksen seuranta ja nopea reagointi siihen.
2. Erinomaista palautetta saanut hankkeen aktiivinen viestintä ja järjestöjen ajan tasalla pitäminen.
3. Ajankohtaisen toimintaympäristöä ym. käsittelevän sisällön tuottaminen Yhdistystorille hankkeen osalta.

Seuraavat asiat heikkenevät tai niiden toteutuminen muuttuu epävarmaksi:

  1. Keski-Suomessa luotujen järjestöyhteistyörakenteiden ja sotejärjestöjen verkostojen kytkeminen toimintaympäristön muutokseen.
  2. Järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöydän osallisuus maakunnallisessa hyte-työssä ja järjestöjen osallistaminen maakunnalliseen hyte-ohjelmaan .
  3. Maakunnallisen järjestöstrategian toteuttaminen suunnitellussa laajuudessa, koska hankkeen ao. työhön varattu resurssi loppuu.
  4. Tiedolla johtamisen tueksi suunniteltu sote-järjestöjen hyte-toiminnan tiedonkeruu tehdään hyvin rajatusti.
  5. Järjestöjen ja kuntien yhteistyötilannetta kartoittava järjestöpositiivisuuden kuntatutka jäänee päivittämättä vuoden 2020 osalta.
  6. Järjestöjen mahdollisuudet päästä mukaan kuntien seuraavan valtuustokauden hyvinvointikertomustyöhön heikentyvät, koska tähän liittyvään vaikuttamistyöhön ei ole resursseja 2020 syksyllä.

Järjestöjen tukirakenteita tarvitaan jatkossakin, ja ilmoilla on ainakin kaksi vaihtoehtoista mallia. Keskustelu käy aktiivisena. Lukaise vaikkapa Sosten pääsihteeri Vertti Kiukaksen blogi ja Jorma Niemelän blogi.

Jyväskylässä 13.2.2020 Järjestöjen muutosagentti Anne Astikainen

Artikkelit

[post_grid id="1887"]
[ff id="1"]