Keski-Suomen sote-järjestöt tekevät arvokasta työtä
Näin kehysriihen alla keskustellaan jälleen STEA-avustusten lisäleikkauksista huolimatta siitä, että tällä hallituskaudella avustuksia on päätetty leikata vuoteen 2027 mennessä yli kolmannes. ”Jos sote-järjestöiltä leikataan, se tarkoittaa Keski-Suomessa konkreettisesti vähemmän tukea ja toimintaa muun muassa muistisairaille, omaishoitajille, vanhuksille, vammaisille, päihde- ja mielenterveyskuntoutujille sekä muille sellaisille ihmisille, jotka eivät julkiselta sektorilta saa apua.” kirjoittaa KYT ry:n kehittämispäällikkö Sanna-Kaisa Huhtala 3.4.2026 Keskisuomalaisen nettisivuilla julkaistussa mielipidekirjoituksessa.
Ohessa Sanna-Kaisa Huhtalan mielipidekirjoitus kokonaisuudessaan.
Kehysriihen alla sosiaali- ja terveysministerimme nosti esille, että ”tehottomilta” sotejärjestöiltä tulee jo aiemmin päätetyn 140 miljoonaa euron lisäksi leikata lisää. STEA-avustuksista on päätetty leikata jo yli kolmannes, mutta tämä ei ministerille riitä.
Hyvinvointialuejohtajat ovat huolissaan siitä, miten järjestöleikkaukset kohdentuvat samoihin heikommassa asemassa oleviin ihmisiin, joihin iskevät myös hyvinvointialueiden supistukset. He nostavat esille ettei järjestöjen työlle ole korvaajaa ja järjestöleikkaukset tulevat nostamaan hyvinvointialueiden kustannuksia. Keski-Suomen hyvinvointialue on omassa selvityksessään todennut, että leikkaukset heikentävät entisestään kaikkein heikoimmassa asemassa olevien keskisuomalaisten arkea eli niiden ihmisten arkea keiden kanssa järjestöt työskentelevät Keski-Suomessa.
Leikkausten vaikutusten arviointia siitä, miten leikkaukset vaikuttavat järjestöjen toiminnan parissa olevien ihmisten arkeen tai kustannuksiin yhteiskunnalle ei ole tehty valtion hallinnon puolelta. Jostain syystä on syntynyt kuva tehottomista ja rahaa tuhlailevista järjestöistä, vaikka STEA-avustusta saavien järjestöjen toimintaa ja tuloksellisuutta valvotaan tiukasti.
Keskisuomalaiset STEA-avustusta saavat järjestöt tavoittivat vuonna 2025 yli 50 000 eri ihmistä ja heidän toiminnassaan kohtaamisia oli lähes 250 000. Järjestöissä ihmisiä kohdataan mm. ryhmissä ja yksilöohjauksessa. Jos sote-järjestöiltä leikataan, se tarkoittaa Keski-Suomessa konkreettisesti vähemmän tukea ja toimintaa muun muassa muistisairaille, omaishoitajille, vanhuksille, vammaisille, päihde- ja mielenterveyskuntoutujille sekä muille sellaisille ihmisille, jotka eivät julkiselta sektorilta saa apua. Keskisuomalaisilla ihmisillä ei ole varaa menettää sotejärjestöjen tekemää työtä.
Sanna-Kaisa Huhtala, kehittämispäällikkö
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry



