Järjestöjen kannanotto ns. Jyväskylän Malliin
Paremmin Yhdessä ry ja Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry ovat julkaisseet kannanoton ns. Jyväskylän Malliin. Kannanotossa tuodaan esille se, että järjestöt puuttuvat mallista kokonaan.
Jyväskylän Malli on tärkeä ja ajankohtainen avaus. Mallin vahvuus on siinä, että se tunnistaa kaupungin keskeisen paradoksin: Jyväskylässä on valtava osaamis-, koulutus- ja tutkimuspotentiaali, mutta tämä potentiaali ei muutu riittävän vahvasti innovaatioiksi, yrityksiksi, tuotannoksi, investoinneiksi ja työpaikoiksi. Jyväskylän Mallin vahvin puoli on systeeminen ajattelu: eri toimijat yhdistävät voimansa ja lähtevät ratkomaan yhdessä osaamisen ja suuren työttömyyden välistä ristiriitaa. Myös järjestöt voisivat antaa tähän oman panoksensa.
Jyväskylän Mallin rinnalle tarvitaan vahvempi inhimillisen työllistymisen ja sosiaalisen kestävyyden ulottuvuus. Jyväskylän Malli voisi rakentua seuraavista täydennyksistä:
1. Kansalaisyhteiskunta mukaan InnovaatioAllianssiin. Järjestöille, maahanmuuttajayhteisöille, nuorisotoimijoille, seurakunnille ja asukasverkostoille pitää antaa pysyvä paikka mallin rakenteessa. Ei vain kuultavina toimijoina, vaan tiedon, ratkaisujen ja vaikuttavuuden tuottajina.
2. Kansainvälisten osaajien työllistymisohjelma. Jyväskylään tarvitaan oma kansainvälisten osaajien kokonaisuus, jossa yhdistyvät mentorointi, työnantajatuki, kielitietoinen rekrytointi, harjoittelupolut, yrittäjyysneuvonta ja toimenpiteitä kansainvälisten opiskelijoiden pitovoiman vahvistamiseksi Jyväskylässä.
3. Kohtaantoalustaan myös järjestöt mukaan. Kohtaantoalustassa on oltava mukana myös järjestöt. Alustan ei pidä kerätä vain työmarkkina- ja koulutusdataa. Sen pitää yhdistää myös järjestöjen kokemustieto, hyvinvointialueen havainnot, työnantajien tarpeet ja työnhakijoiden omat kokemukset. Tämä muuttaisi sen aidosti yhteiseksi tilannekuvaksi.
4. Työnantajien luottamuskynnystä madaltavat palvelut. Kaupungin ja yrityspalvelujen pitää tarjota työnantajille konkreettista tukea monimuotoiseen rekrytointiin, työyhteisöjen kielitietoisuuteen ja ulkomailla hankitun osaamisen arviointiin. Työnhakijaa ei saa jättää yksin todistamaan arvoaan.
5. Vaikuttavuusmittarit laajemmiksi. Mallissa pitää seurata yritysten määrän, TKI-rahoituksen ja työpaikkojen lisäksi myös pitkäaikaistyöttömyyttä, vieraskielisten työllisyyttä, nuorten koulutus- ja työpolkuja, kansainvälisten opiskelijoiden jäämistä alueelle, osallisuuden kokemusta, työnantajien rekrytointivalmiutta ja järjestöjen kautta tavoitettujen ihmisten siirtymiä palveluihin, koulutukseen ja työhön.



