Tässä tekstissä kerrotaan, kuinka Kansalaistoiminta lasten silmin – KATOLLA -hankkeen opetusmateriaali tukee opetussuunnitelmien mukaista osallisuuteen ja aktiivisuuteen kasvattamista sekä avataan opetusmateriaalin taustalla olleita käsitteitä sekä yhteyttä positiiviseen pedagogiikkaan.

Osallisuus opetussuunnitelmissa

Kansalaistoiminta lasten silmin –KATOLLA -hankkeessa kehitetty opetusmateriaali täydentää ja syventää koulujen työtä aktiiviseksi kansalaiseksi kasvattamisessa. Materiaali nostaa esiin lasten aktiivisen kansalaisuuden tapoja niin koulun, harrastusten kuin lähiympäristönkin arjessa sekä esittelee järjestöjen maailmaa ja kansalaisyhteiskuntaa.

Perusopetuslain mukaan opetuksen tulee edistää osallisuutta ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden tavoitteena puolestaan on edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa sekä lasten kasvua aktiivisina yhteiskunnan jäseninä (OPH 2026).

Perusopetuksen laaja-alaisen osaamisen osa-alue L7 on Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (OPH 2026), jossa oppilaita osallistetaan kouluyhteisön toiminnan suunnittelun ja heidän kanssaan pohditaan, mitä he voivat itse tehdä oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta. Juuri tämä oman toimijuuden vahvistaminen, ja sen painottaminen, että ihan jokaisella on mahdollisuus toimia, on yksi hankkeen tavoitteista. Lisäksi osa-alueen tavoitteena on, että lapset ”saavat tietoja ja kokemuksia kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä ja keinoista sekä yhteisöllisestä työskentelystä koulun ulkopuolella”, mihin hanke suoraan vastaa tuomalla kansalaisyhteiskunnan toimijana ajankohtaista tietoa kyseisistä järjestelmistä.

Laaja-alaisen osaamisen osa-alue L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot tavoitteena on, että ”Kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuin toistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen”. Hanke ohjaa lapset omakohtaisten kokemusten kautta oivaltamaan, miten omat teot vaikuttavat koko yhteisöön ja miten osallistumalla voi lisätä sekä omaa että muiden hyvinvointia.

Tarinasta tietoa ja omakohtaisia oivalluksia

KATOLLA-hankkeen opetusmateriaalin ytimen muodostaa opetustarina Maran ja Taran tarina – Talo, jossa on timantteja katossa. Tarinassa seikkailevat hankkeessa kehitetyt Mataran maskottihahmot Mara ja Tara, joiden johdolla lapset tutustuvat kansalais- järjestö- ja vapaaehtoistoimintaan sekä niihin liittyviin teemoihin kuten osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Tarinassa aiheet on esitelty lasten tasolla ja lapsille tuttuja esimerkkejä käyttäen. Seuraavaksi avataan tarkemmin, mitä termit tarkoittavat.

Aktiivinen kansalaisuus

Aktiivinen kansalaisuus on yhteisen hyvän eteen toimimista ja vastuun ottamista yhteisistä asioista. Aktiivisuus voi olla naapurin auttamista, järjestön toiminnan pyörittämistä tai mitä tahansa siltä väliltä. (Nurmi & Laitinen 2020a)

Aktiiviseksi kansalaiseksi kasvetaan varmimmin seuraamalla lapsesta asti aktiivisten kansalaisten toimintaa ja osallistumalla itse, ja lapsuudesta alkaen opittua passiivisuutta on vaikea murtaa myöhemmin (Nurmi & Laitinen 2020b). Lasten maailmassa aktiivisuus ja osallisuus ilmenee toimintana kotona ja lähiympäristössä, koulussa tai päiväkodissa sekä harrastuksissa. Konkreettisia tekoja on esitelty osallisuus ja vaikuttaminen -osiossa.

Osallisuus ja vaikuttaminen

Osallisuus on sekä tunnetta yhteisöön kuulumisesta että mahdollisuutta vaikuttaa sen toimintaan. Tunne kuulumisesta syntyy toiminnan kautta, kun osallistutaan yhteiseen hyvään tähtäävään toimintaan ja saadaan vaikuttaa siihen. Tämä saa aikaan hyvän kierteen: mieluisassa yhteisössä halutaan olla mukana ja yhteisön asioihin halutaan vaikuttaa. Osallisuus tuo mukanaan henkistä hyvinvointia ja vähentää yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. (STM 2022, Harju 2004). Kokemukset osallisuudesta tukevat myös kouluun kiinnittymistä, mikä on merkittävä tekijä lasten sosiaalisen kehityksen ja oppimisen kannalta (Virtanen & Pelkonen 2023). Osallisuuden vastakohdalla, osattomuudella, puolestaan on erittäin negatiivinen vaikutus: se tuo mukanaan esimerkiksi väkivallan uhan (THL 2027). Osallisuuteen panostamalla saadaan lisättyä sekä yksilön että koko yhteisön, esimerkiksi päiväkodin tai koulun, hyvinvointia ja turvallisuutta.

Lapsille näkyviä vaikuttamisen paikkoja ovat esimerkiksi koulujen oppilaskunnat. Tällaisen edustuksellisen osallisuuden rakenteen haasteena kuitenkin on, että vaikuttamaan voidaan valita vain rajallinen määrä lapsia; kaikilla halukkailla ei ole mahdollisuutta päästä mukaan ja ulkopuolelle jäävät lapset saattavat tulla tunnistetuiksi passiivisina. Yhteiskunnallinen osallisuus saattaa siis näyttäytyä vain joidenkin yksilöiden etuoikeutena. (STM 2020.) Lasten tulisi saada osallistua esimerkiksi oman ryhmän tai luokan päätöksentekoon, jotta kaikki voivat saada kokemuksia vaikuttamisesta.

KATOLLA-hankkeen opetusmateriaalissa korostetaan sitä, että selkeästi määriteltyjen päätöksentekotilanteiden lisäksi jokaisella on merkitys ryhmän jäsenenä ja mahdollisuus vaikuttaa ryhmän ilmapiiriin pienillä ja arkisillakin teoilla, esimerkiksi ottamalla toiset huomioon ja noudattamalla sääntöjä. Vaikuttaa voi myös oman ryhmän ulkopuolella monin keinoin, esimerkiksi pitämällä huolta luonnosta ja lähiympäristöstä.

Kansalaistoiminta

Kansalaistoiminta tarkoittaa henkilön toimintaa yhteisön jäsenenä yhteiseksi hyväksi esimerkiksi erilaisissa yhdistyksissä. Kansalaistoiminta mahdollistaa ihmisten aktiivisen toiminnan ja vaikuttamisen yhteiskunnassa. Tavoitteena on tarttua epäkohtiin ja kehittää yhteiskuntaa paremmaksi. (Rantonen & Lehtonen 2020.) Lasten kielelle käännettynä kyse on siitä, miten voimme yhdessä tehdä maailmasta mukavamman paikan meille kaikille.

Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta

Suomessa on noin 100 000 järjestöä (PRH 2026). Järjestöt voivat esimerkiksi järjestää harrastustoimintaa, tarjota ihmisille apua, tukea ja kohtaamisen mahdollisuuksia, edistää jotain tiettyä tavoitetta (esimerkiksi luonnon hyvinvointi), ajaa tietyn ihmisryhmän etuja tai olla potilasjärjestöjä

Lapsille järjestötoiminta tulee tutuksi monesti harrastusten, esimerkiksi urheiluseuran, kautta. He pääsevät näkemään aikuisia eri rooleissa (ohjaaja, joukkueenjohtaja, kioskin järjestäjä) toimimassa vapaaehtoisena. Vapaaehtoistoimintaa tehdään yhteisön hyväksi omasta tahdosta, ja sillä on merkittävä rooli monen järjestön toiminnassa (Vihiniemi 2022).

Maran ja Taran tarina herättelee lapsia huomaamaan tuttujen aikuisten merkityksen harrastuksen taustalla, ja sitä kautta huomaamaan, että toiminta ei tapahdu itsestään, vaan vaatii aktiivisten ihmisten panosta. Kun lapset huomaamat tutut aikuiset vapaaehtoisina, kynnys ottaa itsekin vastaan pieniä vapaaehtoistehtäviä madaltuu.

Kansalaisyhteiskunta

Kansalaisyhteiskunnalla tarkoitetaan yhteiskuntaa, jossa aktiiviset kansalaiset järjestävät vapaaehtoisesti toimintaa, palveluita, sosiaalisia turvaverkkoja ja vaikuttamistoimintaa. Aktiivinen toiminta kansalaisyhteiskunnassa itsessään lisää ihmisten hyvinvointia, ja samalla muodostuu turvallisia yhteisöjä, joissa pidetään huolta heikommassa asemassa olevista. (Harju 2020a.) Kun lapset saavat pienestä pitäen tietoa ja kokemusta osallistumisesta, järjestöihin ja muuhun vapaaehtoisvoimin pyöritettävään yhteiskunnan palveluja täydentävään toimintaan riittää tulevaisuudessa innokkaita osallistujia.

Yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisuus on sitä, että kaikki ovat samanarvoisia ja kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistumiseen esimerkiksi sukupuolesta, iästä, kansallisesta alkuperästä tai vammaisuudesta riippumatta (Yhdenvertaisuus.fi).

Jo Mara ja Tara hahmoina muistuttavat yhdenvertaisuudesta: siitä, että meitä on monenlaisia, mutta silti olemme kaikki yhtä tärkeitä. Tarinassa yhdenvertaisuus näkyy lähinnä fyysisten piirteiden moninaisuutena ja osittain reaalimaailmassa melko epätodennäköistenkin ilmiöiden (käden kadottaminen, seitsemän korvaa) kautta, jotta materiaali ei suoraan osoittele ketään. Ajatus on kuitenkin sovellettavissa kaikenlaiseen moninaisuuteen: suvaitaan erilaisuutta ja keksitään yhdessä keinoja, joilla kaikki pääsevät mukaan.

Timanttiteot aktiivisuuden ja osallisuuden ilmentäjinä

Kansalaistoiminnan eri muotojen lisäksi tarinassa lapsia johdatellaan havaitsemaan omasta arjestaan vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia, joita tarinassa nimitetään timanttiteoiksi. Tavoitteena on nostaa esiin pieniäkin aktiivisuuden tekoja ja sitä kautta aikaansaada hyvän kierre. Vaikuttaminen ei vaadi tiettyä asemaa tai järjestettyjä kokouksia, vaan on paljolti niin pieniä hetkiä ja valintoja tavallisessa arjessa, ettei niitä aina edes huomaa. KATOLLA-hankkeessa tavoitteena on nostaa nämä pienet hetket esiin.

Timanttitekoja kertyy yhdenkin päivän aikana melkoinen pino: Jokainen vaikuttaa omalla käyttäytymisellään ryhmän ilmapiiriin ja turvallisuuteen. Toisten auttaminen ja huomioon ottaminen ovat tekoja yhteisen hyvän eteen. Roskien kerääminen luonnosta tai sammuneesta katuvalosta kertominen aikuiselle vaikuttavat yhteiseen elinympäristöömme. Leikkiminen on oiva tapa toteuttaa omia ideoitaan ja toimia yhdessä yhteisen päämäärän eteen. Kun kaikki otetaan mukaan leikkiin, syntyy jokaiselle tunne ryhmään kuulumisesta ja siitä, että on tärkeä. Lisäksi esiin nostetaan yhteiseen päätöksentekoon osallistuminen: ryhmän/luokan säännöistä päättäminen, teemapäivän ideoiminen, palkintotunnin ohjelman suunnittelu jne. Kun pienetkin hyvät teot tehdään näkyviksi ja niistä saa kiitosta, syntyy rohkeutta toimia aktiivisesti jatkossakin yhä isompien projektien parissa.

Timanttitekojen ajatuksella on yhteys positiiviseen pedagogiikkaan, jossa huomataan hyvät teot, tehdään onnistuminen näkyväksi ja saadaan siten aikaan hyvän kierre (Leskisenoja 2019). Positiivinen pedagogiikka korostaa osallisuuden kulttuuria, jossa lapsi nähdään kompetenttina toimijana: hänen ajatuksiaan arvostetaan, kykyihinsä uskotaan ja hän saa tilaa yrittää ja erehtyä. Siten lapsi saa kokemuksia omasta merkityksellisyydestään sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Hyvien tekojen huomioimisesta syntyy hyvän kierre, joka lisää lasten itseluottamusta ja kannustaa toimimaan jatkossakin yhteisen hyvän eteen. (Emt.)

Timantteja voi kerätä joko ajatuksen tasolla tai jossakin konkreettisessa muodossa, kuten helminä purkkiin tai opetusmateriaalissa olevan Timanttitekokaupan avulla.

Lähteet (tulossa)