Keskisuomalaiset sosiaali- ja terveysjärjestöt ja kansanedustajat pohtivat yhdessä vaikeaa, mutta tärkeää kysymystä: Miten turvataan tulevaisuudessa keskisuomalaisten ihmisten hyvinvointi? Järjestöt ja kansanedustajat kohtasivat 11.11.24 tilaisuudessa ja paikalla olivat kansanedustajat Piritta Rantanen (sd.), Riitta Mäkinen (sd.), Petri Honkonen (kesk.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok) sekä 36 järjestöjen edustajaa. Tilaisuuden järjesti Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry.

Entä jos järjestöt lopettavat toimintansa rahoituksen puutteen vuoksi?
Osana valtion säästökuuria STEA-avustusten määrärahat tulevat laskemaan tulevina vuosina. Konkreettisia esimerkkejä avustusten leikkausten seurauksista kertoivat Keski-Suomen Muistiyhdistyksen toiminnanjohtaja Minna Wacker, Jyväskylän Romaninuoret ry:n Natja Florin ja Leif Palmroos sekä Keski-Suomen mielenterveysomaiset – Finfami ry:n toiminnanjohtaja Hanna Jylhä-Natri. Seurauksina puhujat toivat esille mm. ohjauksen, tuen ja avun vähenemisen, alueellisen toiminnan hiipumisen, henkilöstön työajan vähentämisen ja jopa irtisanomiset. Raju rahoituksen leikkaus voi äärimmäisessä tapauksessa johtaa toiminnan lopettamiseen kokonaan.

Järjestöjen oltava rohkeammin yhteydessä kansanedustajiin
Kansanedustaja Piritta Rantanen korosti keskusteluyhteyden ja tiedonsaannin tärkeyttä. Järjestöjen tulee olla herkemmin yhteydessä kansanedustajiin ja tuoda heidän tietoonsa mm. kannanottoja, lausuntoja sekä toimintansa vaikuttavuutta. Kansanedustaja Riitta Mäkinen painotti, että on tärkeää saada tietoa järjestöjen todellisesta toiminnasta. Päättäjien tulisi jo päätösten valmisteluvaiheessa kuunnella kenttää. Mäkinen lisäsi, että isot valtakunnalliset toimijat tulisi erottaa pienistä alueellisista toimijoista, jotka järjestävät toimintaa pienillä resursseilla.

Järjestöille vyörytetty vaativia tehtäviä
Mäkinen totesi, että hyvinvointialue ja kunnat odottavat järjestöjen tuottavan kuntalaisille niiden tarvitsemia palveluja. Yhteiskunnassa esimerkiksi hoivaan liittyviä tehtäviä on siirretty järjestöille. Jos järjestöt lakkaisivat toimimasta, pystyisivätkö hyvinvointialue ja kunnat vastaamaan kaikkiin tarpeisiin? Mäkinen näki tärkeäksi, että maakunnan toimijat, kuten kuntapäättäjät, hyvinvointialue ja järjestöt, kokoontuisivat yhdessä pohtimaan ratkaisuja maakunnan haasteisiin.
Suosiiko rahoitusjärjestelmä suuria ja valtakunnallisia järjestöjä?
Maakunnassa pienet järjestöt jäävät pääkaupunkiseudun isojen toimijoiden varjoon, joten järjestöjen alueellista työtä on nostettava näkyvämmäksi. Kansanedustaja Petri Honkonen pohti, että rahoitusjärjestelmää tulisi uudistaa, jotta rahoitus kohdentuisi paremmin paikallistasolle.

Yhteistyöllä resursseja lisää
Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo totesi tilanteen olevan hankala ja että valtion miljardien sopeutukseen liittyvät leikkaukset kohdistuvat myös sosiaali- ja terveysjärjestöihin. Keski-Suomen alueelle on tärkeää saada rahoitusta. Wallinheimo näki vaihtoehtoina keskusteluissa esille tulleet ehdotukset yhteistyömahdollisuuksista tai fuusioista hallinnointiin, viestintään ja muihin järjestöjen toimintoihin, jotta resurssit riittäisivät paremmin hyvinvointia edistävään toimintaan.

Keskisuomalaiset järjestöt jatkavat yhteistä keskustelua ja vaikuttamistyötä edelleen.

Lisätietoja: