Suomalainen kansalaisyhteiskunta on meidän demokraattisen järjestelmämme sydän, yhteiskunnan moraalinen kompassi ja yhteiskuntarauhan perusta. Sen turvaaminen ja siihen sijoittaminen on arvovalinta, jolla määritellään, millaisessa Suomessa elämme tulevaisuudessa.

Yhteiskunnan vakaus perustuu yhdenvertaisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja siihen, että ihmiset ovat osallisia ja tulevat kuulluiksi. Kun ihmisen ääni jää kuulematta, syntyy eriarvoisuutta, epäoikeudenmukaisuutta ja radikalisoitumista. Kasvava kuilu eri elämäntilanteessa olevien ihmisten välillä ruokkii epäluottamusta ja jakolinjoja.

Eriarvoisuus on turvattomuutta – ja kansalaisyhteiskunta on vastaus siihen

Kansalaisjärjestöt tavoittavat juuri niitä, jotka muuten saattavat jäädä näkymättömiin – kuten maahanmuuttajat, yksinäiset vanhukset, mielenterveyskuntoutujat, vammaiset ja köyhät. Järjestöt rakentavat myös siltoja ja estävät ihmisten välisten kuilujen syvenemistä. Ne ylläpitävät demokratian perustavaa periaatetta: jokaisella on merkitys, jokaisella on ääni.

Järjestöt toimivat ”sosiaalisina palokuntina” siellä, missä julkinen sektori toimijana on liian hidas tai etäinen. Ne katkaisevat turvattomuuden ketjuja, ennen kuin ne kehittyvät yhteiskunnallisiksi kriiseiksi. Tämä on rakenteellista turvallisuutta, jota ei voi korvata poliisipartiolla tai hallinnollisella säädöksellä.

Kansalaisyhteiskunta on taloudellisesti fiksu ratkaisu

Tällä hetkellä päätöksiä tehdään pääasiassa taloudellisin perustein. Myös kansalaisyhteiskunta ja järjestötoiminta nähdään yhteiskunnassa kulueränä.  Järjestötoiminta on kustannustehokasta ennaltaehkäisyä – se vähentää tarvetta raskaammille ja kalliimmille julkisille palveluille. Jokainen järjestöön sijoitettu euro on investointi hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Erityisesti taloudellisesti epävarmoina aikoina kansalaisyhteiskunta tuo resilienssiä: se tukee ihmisten selviytymiskykyä, ehkäisee mielenterveysongelmia, lisää osallisuutta ja vahvistaa yhteiskunnan koheesiota. Leikkaukset järjestötoiminnasta näkyvät tulevaisuudessa moninkertaisina kuluina.

Kyse on arvovalinnasta – ja tulevaisuudesta

Lopulta kysymys kansalaisyhteiskunnan tukemisesta ei ole vain taloudellinen, vaan ennen kaikkea moraalinen ja poliittinen valinta. Haluammeko rakentaa yhteiskuntaa, jossa raha puhuu ensimmäisenä ja ihmisarvo viimeisenä? Vai yhteiskuntaa, jossa jokaisella on merkitys – riippumatta taustasta, tulotasosta tai äänestävyydestä? Kansalaisyhteiskunta on demokratian sydän. Se ei ole vain vastalause eriarvoisuudelle ja syrjäytymiselle – vaan myönteinen vastaus yhteisöllisyydelle, osallisuudelle ja luottamukselle. Päättäjien tehtävä ei ole pelkästään hallita budjetteja, vaan rakentaa yhteiskuntaa, jossa heikoimpien ääni kuuluu ja ihmisarvo säilyy.

Viesti päättäjille ja vaikuttajille:

• Kansalaisyhteiskunta ei ole kulu, vaan investointi vakauteen, turvallisuuteen, osallisuuteen ja ihmisarvoon.
• Leikkaukset järjestöistä eivät poista ongelmia – ne siirtävät ne eteenpäin.
• Demokratia punnitaan siinä, miten kohtelemme niitä, joilla on vähiten.

Jos haluamme rakentaa Suomea, jossa luotetaan tulevaisuuteen, pidämme huolta siitä, että kansalaisyhteiskunta voi hengittää, toimia ja kasvaa. Se on arvovalinta – ja viisainta, mitä voimme tehdä.

Tiina Sivonen                                                            
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
Toiminnanjohtaja          

Emmanuel Sibomana
Paremmin Yhdessä ry
Toiminnanjohtaja